Treenit etenee :)

Uusi vuosi ja uudet kujeet...

Täällä ollaan nautittu kunnon talvikeleistä jäälenkkeineen! Aurinkokin on näyttäytynyt silloin tällöin :) Joululomalla tehtiin lenkkeilyn ja treenien lisäksi ahkerasti lihashuoltoa, aktiivinen hieronta ja venyttely jakso sekä käytiin uimassa. Oli myös mukava kuulla, että omat havainnot oli samoja mitä viime viikkoinen koirafyssari käyntikin paljasti. Oma näppituntuma alkaa kehittyä, ainakin omien koirien suhteen :) Koirauimalasta on tullut tämän talven suosikki ja ollaan käyty uimassa joka toinen viikko ja E on aivan innoissaan. Tietää kuviot, ovesta sisään ja seuraavalle ovelle, ovi kun aukeaa, niin pesupaikalle ja on sen näköinen et suihkuta jo hänen uinti minuutit kuluu... Ja Tarankin uiminen paranee kerta kerralta. Pitänee ostaa sille kesäksi mökille omat liivit, jospa se niiden kanssa uskaltautuisi uimaan myös siellä.

Treeni rintamalla tähän vuoteen ollaan lähdetty melko toko painotteisesti ja piristystä treeneihin on tuonut uusi treenikaverikin. Kolmet silmät näkee enemmän kuin kahdet, kai ;)

Ellin kanssa ollaan hiottu avoimen luokan liikkeitä, jotka alkavatkin olla ihan mukavalla mallilla. Ainahan jotain pientä viilaamista on ja pitää ollakin. Tehtiin luoksetulon pysäytystä ensin käsimerkillä ja meinasi siitä aina vähän valua läpi ja Nea jo useaan otteeseen yritti, että jospa kuitenkin suullisella käskyllä, mutta kun enhän minä voinut, kun halusin käsimerkin... Ja sitten yksissä treeneissä, että no kokeillaan ja pam, suullisella käskyllä pysähtyy ihan sairaan hyvin, mutta mutta... En vieläkään ole ihan valmis luopumaan siitä käsimerkistä. Toinen väännön kohde on ollut kaukot, joissa meinaa istumisen asento olla vähän vajaa, mutta se on korjaantunut jo aika hyväksi. 

Välipaloina ollaan tehty osina ruutua ja tunnaria sekä metallinoutoa. Kotona kaukojen istu- seiso- istu ja maa- seiso- maa jumppaa, lähinnä painonsiirtoja ja nyt jo vähän ihan asentojakin.

Taran kanssa ollaan tehty vireen hallintaa ja hiljaisuutta sekä pikku hiljaa evl:n liikkeitä. Tosin todennäköisesti kisataan sen kanssa vielä voittajassa, kun ei meillä ole mikään kiire... Ja en olisi kyllä vuosi sitten uskonut, että se odottaa hallin laidalla kiltisti vuoroaan vaikka treenaan Ellin kanssa, huh kyllä se edelleenkin välillä osaa yllättää!

Lumien tultua ollaan haun suhteen tehty Ellin kanssa ilmaisutreenejä ja nekin on edistyneet kivasti. Haukun sävy alkaa olla sellainen, kun toivonkin :) Ollaan treenattu kaikenlaisia asentoja, seisovat on vaikeimpia (haukkumisen asento on levottomampi) No onhan tässä aikaa ja pitää pikku hiljaa kiristää kriteerejä... 

Tara on treenannut puhuvia, tarttuvia ja muita kummallisuuksia...

Agilityssä oli joulun aikaan taukoa ja se teki kyllä hyvää! Nyt on taas intoa, kun päästiin radalle ja ulkopuolisiakin koulutuksia on katseltu sillä silmällä ja kyllä, selailtu myös kisakalenteria :)

Rentoa alkanutta vuotta kaikille :)

 

Epistä

Aikani kuluksi ynnäilin meidän saldoa agilityn epävirallisista kisoista ja meno vaikuttaa ihan lupaavalle.
Meillä episten ikäraja on 15 kuukautta, jonka täytyttyä ollaan käyty siis kisailemassa.
Heinäkuussa 0 sijoitus 2.
Elokuussa 0 sijoitus 1.
Lokakuussa 10 sijoitus 2.
Marraskuussa 0 sijoitus 1.
Joulukuussa möllirata 5 sijoitus 4 tai 5 ja ykkösluokanrata 5 ja sijoitus 1.

Tapaninpäivän kinkunsulatuskisoissa mölliradan virhe tuli puomin ylösmenolta, kun Elli liukasteli treeneissä puomin ylösmenolla, niin se sitten näkyi epäröintinä ensiyrittämällä (hyppäsi ylös menolta kesken pois). Toisella kiipesi sitten vähän varovasti, mutta muuten meno oli oikein mallikasta.
Ykkösluokan radalla puomilla ei mitään viitteitä aiemmasta epäröinnistä. Kepeillä kuitenkin suorastaan työnsin Ellin aloittamaan pujottelun väärin, että henkilökunta oli taas heikkoa...
Elli on tarkan euron tyttö. Ensimmäiset epikset ollaan maksettu ja muut ollaankin sitten menty kokonaan tai osittain edellisistä saaduilla lahjakorteilla :)

Kokonaisuutena epismeno on ollut mielestäni ihan mallikasta, kun joukkoon ei mahdu yhtään hylkyä ja nolla prosenttikin on ihan kohtalainen. Loppiaisena olisi epikset Imatralla, jospa sinne pyhäpäivän viettoon lähtisi. Tulisipahan taas uusi paikka ja uudet esteet kokeiltua. Eipä ne tosin ole aiemmin ainakaan koiraan vaikuttaneet. Ei kai se auta, kun alkaa lisenssin ostoa harkita ja sitten vielä pitäisi kohdata se mittatikkukin, tositarkoituksella ;)

Aivan huippua!

Olin menossa eilen kuuntelemaan ja katselemaan Jouni Oreniuksen agilitykoulutusta, mutta mutta... Tarjolle tuli peruutus paikka yhden koiran loukkaannuttua, hetken mietin ja sitten, kyllä me mennään :)
Jo pelkkä rataantutustuminen yhdessä antoi paljon. Käytiin läpi lähestymiskulmia ja eri ohjausvalintojen vaikutuksia linjoihin sekä paljon muuta. Rata oli kolmosluokan tasoinen rata ja tuntui kyllä, että mihin olen oikein itseni taas tunkenut.
No eipä siinä auttanut kuin radalle mars...
Tarkan rataan tutustumisen ja hyvien neuvojen saattelemana ihminen onnistui hyvin ja Elli, no sehän kulki kuin unelma. Tein paljon sellaisia ohjausvalintoja, joita en olisi ehkä itse uskaltanut kokeilla, mutta niin vain se pieni mustavalkoinen aarre kulki sinne minne ohjattiin.
Suurimpia haasteita ihmiselle oli takaakierrot ja niiltä jatko- ohjauksien toteuttaminen. Vien Elliä vielä liian lähelle, jolloin olen myöhässä seuraavalta etapilta tai minulle tulee ainakin kiire. Olen ylpeä itsestäni, koska pystyin tätä korjaamaan jo toiselle kierrokselle ja kyllä, huomasin eron...
Ellille hankalin kohta oli pitkän vauhdikkaan lähestymisen (kaksi hyppyä ja suora putki) jälkeen ollut avoin keppikulma ja sivu irtoaminen kepeillä, joten otetaan näitä nyt pikku hiljaa enemmän ohjelmaan.
Tärkeimpänä ohjeena sain, että luota koiraan, anna sille vastuuta ja ole rohkea :) Ja ei, en voi olla erimieltä, joten näillä mennään ja onneksi viikko kouluttajamme lupasi vahtia minua niiden toteuttamisessa!

Siistiä :)

Masentava marraskuu vai jotain ihan muuta ;)

Marraskuuhun startattiin kouluttamalla kolmikkomme ihmistä eli suoritin tokon liikurikurssin. Kurssin kolmantena päivänä päästiin kurkistamaan vähän jo tokon uudistuviin sääntöihinkin. Tietääpähän vähän minkälaisia muutoksia liikkeisiin on luvassa.

Liikkeiden ollessa ihmisellä kirkkaana mielessä olikin hyvä seuraavana viikonloppuna startata aamuvarhaisella kohti Pieksamäkeä ja rotumestaruustokoja. Pienesti mielessä oli pitkä ajomatka ja perillä monen tunnin odotus ennen omaa suoritusta, koska samassa autossa oli evl koirakko. Mietin, että mitenhän se vaikuttaisi Elliin ja miksei myös omaankin suoritukseen. No ajattelin, onpahan sekin kokeiltu ja siellähän se selviää.



Ja niin selvisikin eli ei vaikutusta :) Tuloksena meille alokasluokan voitto pisteillä 195,5 ja KP sekä TK1
luoksepäästävyys 10
paikkamakuu 10
seuraamiset 9,5
maahanmeno 10
luoksetulo 9,5
seisominen 10
hyppy 10
kokonaisvaikutus 10

Alokasluokan paikallaolot oli kauttaaltaan levottomia. Meidän ryhmässä kaksi vinkui ja yksi lähti, onneksi omistajansa luokse. Luoksetulon pienesti vino perusasento oli kyllä ohjaajan moka. Olisin Elliä voinut siinä hitusen auttaa, mutta muuten ei olisi paremmin voinut mennä! On se vaan taitava pieni <3
Viidentoista ja puolentunnin retki oli kaiken vaivansa väärti ja matkaseura parasta A- luokkaa, niin mikäpäs siinä on retkeillä ja seuraavia kohteita jo kotimatkalla pienesti mietittiin.

Avoimenluokan liikkeet on hyvällä mallilla. Nyt niistä pitäisi työstää vielä toimiva kokonaisuus...

Taran kanssa käytiin hälytreeneissä ja T teki tapansa mukaan takuuvarmaa työtä :) Ellikin pääsi tutkimaan palotaloa ja ei mitään ongelmia reippaasti tutki joka nurkan.

Kaverini avasi uuden koirauimalan ja pyysi meitä tyttöjen kanssa koeuimareiksi ja mehän mentiin. Elli oli innoissaa kuten odottaa sopii ja Tara oli jokseenkin toista mieltä. Tara tosin lämpeni touhulle odotettua nopeammin ja meni altaaseen loppua kohti jopa innostuneesti. Ensi viikolla mennään uudelleen.



Aina on aikaa myös laavuretkille ja makkaranpaistolle :) Rakkaat tytöt poseeraa heinäladolla <3

Syksy on sadonkorjuun aikaa :)

Tokon ykköstytöt :)

Taran kanssa kisattiin Imatralla 28.9 tuloksella 263 pistettä ja 1-tulos! Aika monta kisaa se halvatun ääni on pysynyt kurissa, mutta nyt se taas nosti päätään, murr! Pysyin itse kuitenkin rauhallisena ja sain koottua itseni enkä hermostunut, niin tuloskin oli ihan hyvä... Nyt jäädään Taran kanssa tokossa kisatauolle ja palataan kisoihin keväällä, jos ääni on saatu taas kuriin ja järjestykseen. Tavoite tälle vuodelle on nyt kuitenkin saavutettu myös tokon osalta :)

Seuraavana viikonloppuna esissä oli Ellin ekat kisat Parikkalassa. Kylläpäs ihmistä vähän jännitti ja se ehkä myös näkyi hieman suorituksessa. Luoksetulossa vähän törmäsi tullessaan eteen ja seisomisessa sekä hypyssä ennakoi perusasennot. Pisteet 10 10 8 9 9,5 8,5 8 9 9 eli yhteensä 179,5 pistettä ja ykköstulos!

Ja taas viikon päästä uudestaan nyt Kouvolaan...

Nyt ei enää jännittänyt. Mentiin iloisella omalla suorituksella kuten treeneissäkin tehdään hakemaan lisää yhteistä kisakokemusta ja rutiineja :) Tuloksena 10 10 9 10 10 9,5 10 9 10 yhteensä 194,5 pistettä ja 1-tulos sekä luokkavoitto! Videolta katselin, että hihnaseuraamisessa vähän alussa edistää ja luoksetulossa eteentulo on hieman vino sekä hypyn perusasennon ennakoi, mutta ei haittaa! ON SE HIENO ELLI <3

Ja ollaan me lenkkeilty, humputeltu, treenattu ja laavuiltukin sekä maattu sohvalla ;) Alla Riikan ottama kuva viime lauantain Orrainpolkuretkeltä.

Kaksi erilaista hälyharkkaa

Syyskuun viimeisenä lauantaina pakkasin autoon etsijän, assistentin ja kartturin eli Taran, Ellin ja Riikan :) Suuntasimme kohti Kotkaa ja Vapepa harjoitusta. Oltiin Amiraalissa aamupalalla, kun "hälyytys" tuli. Siitä sitten siirryttiin johtopaikalle, joka sijaitsi aivan merenrannalla. Poliisi antoi tehtävän kuten oikeissakin etsinnöissä ja eikun hommiin. Ensimmäisenä tehtä tarkastettiin Taran kanssa rantaa, josta ensimmäinen löytö, joka kellui meressä. Sitten tarkastettiin yksi tyhjä metsäalue ja tämän jälkeen toiselta metsäalueelta sitten toinen löytö :) Oli kyllä mukava harjoitus ihanien kotkalaisten tuttujen kanssa :)
Päädyttiinpä paikallislehteenkin, eikä Taraa haitannut mukana kulkenut lehtikuvaaja ja toimittaja...



Kuvat Ismo Sriko

Lokakuun harjoitus toteutui sitten Imatralla, jossa etsiskeltiin kuvitteellisen räjähdyksen uhreja raunioradalta sekä sen lähialueella sijainneilta teollisuuskiinteistöiltä.

Ei voi kuin olla tyytyväinen monipuolisissa tehtävissä hyvin toimineeseen koiraan :)

Lisää leireilyä!!!

Viime viikonloppu vietettiin Riikan ja Liian kanssa Savonlinnassa pelastuskoiraleirillä. Viikonlopussa ehkä haasteellisinta oli auton pakkaaminen ;)
Saatiin leiriltä kyllä kaikkea sitä mitä lähdettiin hakemaan eli monipuolisia treenejä, vieraita maalimiehiä ja maastoja sekä tietysti roppakaupalla ajateltavaa. Meillä kävi hyvä tuuri, koska hakuryhmämme oli kyllä todella hyvä ja viikonlopun aikana syntyi monta hyvää keskustelua ja pohdintaa.



Sunnuntain softball- radalla oli vaikka minkälaista rakennelmaa ja piiloa...

Leiri kolmikko kävelyllä :)