Aivan huippua!

Olin menossa eilen kuuntelemaan ja katselemaan Jouni Oreniuksen agilitykoulutusta, mutta mutta... Tarjolle tuli peruutus paikka yhden koiran loukkaannuttua, hetken mietin ja sitten, kyllä me mennään :)
Jo pelkkä rataantutustuminen yhdessä antoi paljon. Käytiin läpi lähestymiskulmia ja eri ohjausvalintojen vaikutuksia linjoihin sekä paljon muuta. Rata oli kolmosluokan tasoinen rata ja tuntui kyllä, että mihin olen oikein itseni taas tunkenut.
No eipä siinä auttanut kuin radalle mars...
Tarkan rataan tutustumisen ja hyvien neuvojen saattelemana ihminen onnistui hyvin ja Elli, no sehän kulki kuin unelma. Tein paljon sellaisia ohjausvalintoja, joita en olisi ehkä itse uskaltanut kokeilla, mutta niin vain se pieni mustavalkoinen aarre kulki sinne minne ohjattiin.
Suurimpia haasteita ihmiselle oli takaakierrot ja niiltä jatko- ohjauksien toteuttaminen. Vien Elliä vielä liian lähelle, jolloin olen myöhässä seuraavalta etapilta tai minulle tulee ainakin kiire. Olen ylpeä itsestäni, koska pystyin tätä korjaamaan jo toiselle kierrokselle ja kyllä, huomasin eron...
Ellille hankalin kohta oli pitkän vauhdikkaan lähestymisen (kaksi hyppyä ja suora putki) jälkeen ollut avoin keppikulma ja sivu irtoaminen kepeillä, joten otetaan näitä nyt pikku hiljaa enemmän ohjelmaan.
Tärkeimpänä ohjeena sain, että luota koiraan, anna sille vastuuta ja ole rohkea :) Ja ei, en voi olla erimieltä, joten näillä mennään ja onneksi viikko kouluttajamme lupasi vahtia minua niiden toteuttamisessa!

Siistiä :)

Masentava marraskuu vai jotain ihan muuta ;)

Marraskuuhun startattiin kouluttamalla kolmikkomme ihmistä eli suoritin tokon liikurikurssin. Kurssin kolmantena päivänä päästiin kurkistamaan vähän jo tokon uudistuviin sääntöihinkin. Tietääpähän vähän minkälaisia muutoksia liikkeisiin on luvassa.

Liikkeiden ollessa ihmisellä kirkkaana mielessä olikin hyvä seuraavana viikonloppuna startata aamuvarhaisella kohti Pieksamäkeä ja rotumestaruustokoja. Pienesti mielessä oli pitkä ajomatka ja perillä monen tunnin odotus ennen omaa suoritusta, koska samassa autossa oli evl koirakko. Mietin, että mitenhän se vaikuttaisi Elliin ja miksei myös omaankin suoritukseen. No ajattelin, onpahan sekin kokeiltu ja siellähän se selviää.



Ja niin selvisikin eli ei vaikutusta :) Tuloksena meille alokasluokan voitto pisteillä 195,5 ja KP sekä TK1
luoksepäästävyys 10
paikkamakuu 10
seuraamiset 9,5
maahanmeno 10
luoksetulo 9,5
seisominen 10
hyppy 10
kokonaisvaikutus 10

Alokasluokan paikallaolot oli kauttaaltaan levottomia. Meidän ryhmässä kaksi vinkui ja yksi lähti, onneksi omistajansa luokse. Luoksetulon pienesti vino perusasento oli kyllä ohjaajan moka. Olisin Elliä voinut siinä hitusen auttaa, mutta muuten ei olisi paremmin voinut mennä! On se vaan taitava pieni <3
Viidentoista ja puolentunnin retki oli kaiken vaivansa väärti ja matkaseura parasta A- luokkaa, niin mikäpäs siinä on retkeillä ja seuraavia kohteita jo kotimatkalla pienesti mietittiin.

Avoimenluokan liikkeet on hyvällä mallilla. Nyt niistä pitäisi työstää vielä toimiva kokonaisuus...

Taran kanssa käytiin hälytreeneissä ja T teki tapansa mukaan takuuvarmaa työtä :) Ellikin pääsi tutkimaan palotaloa ja ei mitään ongelmia reippaasti tutki joka nurkan.

Kaverini avasi uuden koirauimalan ja pyysi meitä tyttöjen kanssa koeuimareiksi ja mehän mentiin. Elli oli innoissaa kuten odottaa sopii ja Tara oli jokseenkin toista mieltä. Tara tosin lämpeni touhulle odotettua nopeammin ja meni altaaseen loppua kohti jopa innostuneesti. Ensi viikolla mennään uudelleen.



Aina on aikaa myös laavuretkille ja makkaranpaistolle :) Rakkaat tytöt poseeraa heinäladolla <3

Syksy on sadonkorjuun aikaa :)

Tokon ykköstytöt :)

Taran kanssa kisattiin Imatralla 28.9 tuloksella 263 pistettä ja 1-tulos! Aika monta kisaa se halvatun ääni on pysynyt kurissa, mutta nyt se taas nosti päätään, murr! Pysyin itse kuitenkin rauhallisena ja sain koottua itseni enkä hermostunut, niin tuloskin oli ihan hyvä... Nyt jäädään Taran kanssa tokossa kisatauolle ja palataan kisoihin keväällä, jos ääni on saatu taas kuriin ja järjestykseen. Tavoite tälle vuodelle on nyt kuitenkin saavutettu myös tokon osalta :)

Seuraavana viikonloppuna esissä oli Ellin ekat kisat Parikkalassa. Kylläpäs ihmistä vähän jännitti ja se ehkä myös näkyi hieman suorituksessa. Luoksetulossa vähän törmäsi tullessaan eteen ja seisomisessa sekä hypyssä ennakoi perusasennot. Pisteet 10 10 8 9 9,5 8,5 8 9 9 eli yhteensä 179,5 pistettä ja ykköstulos!

Ja taas viikon päästä uudestaan nyt Kouvolaan...

Nyt ei enää jännittänyt. Mentiin iloisella omalla suorituksella kuten treeneissäkin tehdään hakemaan lisää yhteistä kisakokemusta ja rutiineja :) Tuloksena 10 10 9 10 10 9,5 10 9 10 yhteensä 194,5 pistettä ja 1-tulos sekä luokkavoitto! Videolta katselin, että hihnaseuraamisessa vähän alussa edistää ja luoksetulossa eteentulo on hieman vino sekä hypyn perusasennon ennakoi, mutta ei haittaa! ON SE HIENO ELLI <3

Ja ollaan me lenkkeilty, humputeltu, treenattu ja laavuiltukin sekä maattu sohvalla ;) Alla Riikan ottama kuva viime lauantain Orrainpolkuretkeltä.

Kaksi erilaista hälyharkkaa

Syyskuun viimeisenä lauantaina pakkasin autoon etsijän, assistentin ja kartturin eli Taran, Ellin ja Riikan :) Suuntasimme kohti Kotkaa ja Vapepa harjoitusta. Oltiin Amiraalissa aamupalalla, kun "hälyytys" tuli. Siitä sitten siirryttiin johtopaikalle, joka sijaitsi aivan merenrannalla. Poliisi antoi tehtävän kuten oikeissakin etsinnöissä ja eikun hommiin. Ensimmäisenä tehtä tarkastettiin Taran kanssa rantaa, josta ensimmäinen löytö, joka kellui meressä. Sitten tarkastettiin yksi tyhjä metsäalue ja tämän jälkeen toiselta metsäalueelta sitten toinen löytö :) Oli kyllä mukava harjoitus ihanien kotkalaisten tuttujen kanssa :)
Päädyttiinpä paikallislehteenkin, eikä Taraa haitannut mukana kulkenut lehtikuvaaja ja toimittaja...



Kuvat Ismo Sriko

Lokakuun harjoitus toteutui sitten Imatralla, jossa etsiskeltiin kuvitteellisen räjähdyksen uhreja raunioradalta sekä sen lähialueella sijainneilta teollisuuskiinteistöiltä.

Ei voi kuin olla tyytyväinen monipuolisissa tehtävissä hyvin toimineeseen koiraan :)

Lisää leireilyä!!!

Viime viikonloppu vietettiin Riikan ja Liian kanssa Savonlinnassa pelastuskoiraleirillä. Viikonlopussa ehkä haasteellisinta oli auton pakkaaminen ;)
Saatiin leiriltä kyllä kaikkea sitä mitä lähdettiin hakemaan eli monipuolisia treenejä, vieraita maalimiehiä ja maastoja sekä tietysti roppakaupalla ajateltavaa. Meillä kävi hyvä tuuri, koska hakuryhmämme oli kyllä todella hyvä ja viikonlopun aikana syntyi monta hyvää keskustelua ja pohdintaa.



Sunnuntain softball- radalla oli vaikka minkälaista rakennelmaa ja piiloa...

Leiri kolmikko kävelyllä :)

Hälytreeni ja epävirallisia koitoksia

Syyskuun ensimmäisenä tiistaina oli meidän yhdistyksen vuoro järjestää hälytreenit. Oltiin Mian kanssa suunniteltu harjoitus ja mie olin sitten johtopaikalla kertomassa tapahtumatietoja. Oli mielenkiintoista, kun oli itse ajatellut harjoituksen tietyllä tavalla ja sitten seurasi toisten etsinnän toteutusta... Ei voi kun sanoa, että mielenkiintoista ja voi miten vaikeaa oli olla antamatta vinkkejä :) Harjoitus sujui hyvin ja osallistujat olivat tyytyväisiä eli tavoite saavutettu!


Torstaina suunnattiin Ellin kanssa raunioharjoituskokeeseen.
Tottelevaisuusosuus alkoi vähän huonosti, kun E oli vai menossa jo radalle etsimään. Sitten kun sain ilmoitettua, että ensin tehdään tottelevaisuutta, ahaa lamppu syttyi ;) Tajusin, että olen tehnyt kyllä ketteryys esteitä raunioradalla, mutta aina etsinnän jälkeen ja tottista en koskaan. No hyvä huomata nyt, niin voi korjata tilanteen.
Tottiksesta tehtiin vain osa ja tehtiin ensin liikkeitä:
Seuraamisessa näkyi aluksi "pettymys" radalle pääsemättömyydestä ja kontakti ei ollut niin hyvää kuin yleensä. Liikkeestä istuminen sekä liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo oli jo sitten normitasolla. Putki, liikkuva tynnyrisilta ja koiran kantaminen onnistui hyvin.
Sitten parin liikkeiden ajaksi paikkamakuuseen ja se oli hyvä, vaikka parin käskyt omalle koiralle oli aika painokkaita.

Ja sitten Ellin mielestä vihdoin päästiin asiaan :) Maalimiehet löytyi noin seitsemässä minuutissa. Ellin työskentely oli aktiivista. Ei häiriintynyt kasoilla olleista "työmiehistä", savusta, sireenistä tai muustakaan. Tuli kutsusta luokse ja jatkoi etsintää. Oli kyllä positiivinen kokemus :) Tapahtuman päätyttyä Tarakin pääsi illan hämyssä vielä hommiin.



Perjantaina käytiin porukalla hieronnassa, jotta oltiin vetreinä lauantaina epävirallisissa rallytokoiluissa. Elli starttasi mölleissä ja Tara alokasluokassa. Meillä oli kivaa ja sain taas muistutuksen, että kannattaisi lukea säännöt... eli ohjaaja menetti meidän tiimeissä eniten pisteitä ;)







Niin se aika vaan menee ja Rakkaista rakkain Tara <3 vietti seitsemän vuotissynttäreitä, onnea ja pitkää ikää!!!

Kennelpäivät Yläneellä

Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna suunnattiin Ellin kanssa kennelpäiville Yläneelle. Perjantaina aamuvarhaisella tienpäälle, koska perjantaina oli luvassa agilityä Tuulia Liuhdon valvovan silmän alla. Rata sujui meiltä sen mukaisesti kuin odottaa sopii. Elli teki ne kohdat hienosti, jotka sisälsivät sille tuttua tekemistä. Ne joissa oli Ellille uusia ohjausyhdistelmiä eivät sitten sujuneet niin hyvin ja ohjaajallakin oli ajoituksen kanssa ongelmia, no lisätään ne harjoiteltavien asioiden listoille :)

Lauantaina tokoiltiin. Tehtiin alokasluokan luoksepäästävyys ja paikallaolo. Nämä ihan ok. Yksilöliikkeistä seuraamista, liikkeestä maahanmenoa, noutoa ja hyppyä. Elli teki ihan omalla tasollaan, mutta noudon nostot oli rumia ja ne pitää ottaa työn alle, on tainnut tytöltä päästä unohtumaan...

Lauantaina leirikisoissa kisailtiin ei omilla koirilla ja miun kisakaveriksi valikoitui Ira :)

Sunnuntaina Pia Pursiainen tuli pitämään jälkikoulutusta. Harmi, että pitkän kotimatkan ja Taran hoidosta hakemisen vuoksi en ehtinyt jälkeä Ellin kanssa treenaamaan.

 Mukava viikonloppu ja oli kiva tutustua paremmin muihinkin SL koiriin omistajineen.